Runoja ja pakinoita.Suruprosessia,oman lapsen kuoleman aikaan saamana. Uuden syntymän iloa.Asioiden tarkastelua omia kokemuksia ja mielikuvitusta käyttäen.
Liity lukijaksi
maanantai 22. kesäkuuta 2015
Näkymätön
Joskus tuntee itsensä näkymättömäksi,
kaikki mitä teet,ei kukaan siitä mitään mainitse,
jopa joku ihminen käyttäytyy,kuin sinua ei olisi olemassakaan,
kulkee ohitsesi ,katsoen ohitsesi,sanomatta sanaakaan.
Mutta rehellisyyden olemassaolostasi löydät
vehreästä lehtometsästä,
siellä kaikki kauniit linnut viettävät päiväänsä viserrellen.
Puiden oksilla puikkelehtivat,
pikku pyrähdyksiä pyrähtelevät lehvistön luomissa valo ja varjo leikeissään.
Kokeilepa,oletko siellä näkymätön,
ojenna kätesi ottaaksesi arka pikku peipponen kädellesi.
Joko tajusit,et sinä näkymätön ole,
vaikka kohdallasi joku sokea onkin.
c Cathkinspa
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti